Maalarimarillakaan ei aina mene putkeen..

Nyt on taas se aika vuodesta, kun ulkokatot tulisi puhdistaa kertyneistä roskista..On risua, käpyä, koppuraisia lehtiä, männyn neulasia jne. Mutta olkaa varovaisia älkääkä toimiko kuten minä.

Tarinani menee näin: Asumme paritalossa, jossa on ns. kytketty autotalli. Autotallin katolle ei pääse kuin irtotikkailla ja minulla on ollut aina pelko siitä, että alaspäin tullessani tikkaat lenksahtavat altani, sillä maasto viettää tuossa kohdassa tielle päin. Tästä johtuen kehittelin ”peppi pitkätossu” keinon…avasin toisen kerroksen makuuhuoneen ikkunan apposen auki ja punkesin itseni sitä kautta katoksen päälle ja tallin katolle. Mies heitti harjan sekä pienen kukkalapion, jolla sain putsattua kourua männyn neulasista. Hiivatin mänty varistaa neulasiaan monta kertaa vuodessa ja aiheuttaa valtavan sotkun! Meillä siivotaan kattoa siis usein, eikä se ole miesten tai naisten töitä…meillä yleensäkin on vain töitä eikä irtopisteitä niiden tekemisestä jaella.

Ihanassa auringonpaisteessa työ sujui ratevasti…kunnes se hiivatin männynoksa, joka kasvaa katoksen päälle tuli tielle….vaan kyllä hätä keinot keksii..ahteri edellä kiilasin oksaa pois tieltä ja taas sujui siivous…niin ainakin luulin..kääntyessäni oksan suuntaan oksa päätti kostaa minulle taivuttelut ja läväytti päin näköä. Huh millä voimalla… onneksi en tippunut katolta, mutta siinä ei ollut vielä kaikki. Kohta alkoi silmässä kamala kirvely ja polte..

Minulla ei ollut päässni suojalasja, kun eihän mulle ole koskaan ennenkään mitään käynyt…ajattelutapanakin aivan idioottimaista.

Kömmin ikkunan kautta takaisin makuuhuoneeseen ja huusin miestä ihmettelemään silmää. Sanoin tuntevani siellä olevan jonninmoisen roskan, mutta kun mitään ei sieltä löytynyt, niin sitten oli lähdettävä päivystykseen. Lääkäri katsoi silmää, eikä roskaa löytynyt, sain resetin silmätipoille ja kaiken piti olla sillä selvää, niin ainakin luulin.Apteekin kautta kotiin.

Seuraavan aamun valjetessa oli näky kamala.. rähmää oli poskella, tyynyllä ja molemmat silmät turvoksissa ja kiinni muurautuneet…! No uudelleen päivystykseen ja odottelua sunnuntain tyyliin muutamia tunteja ”tinttaleenojen” ja” rexona-arskojen” kanssa. Mies talutti lääkärille, kun en siis saanut silmiäni auki. Lääkäri sanoi, ettei hän voi auttaa, mutta kirjoittaa lähetteen jonka kanssa on mentävä silmäpolille heti. Ok sinne siis, mies suhaa halki kaupungin, eikä perillä tahdo löytää parkkipaikkaa mistään.

Mies taluttaa minua silmäpolille ja ottaa jonotusnumeron. Sitten onkin vuoromme ilmoittautua. Tästä se hauskuu alkaa….äänen perusteella tiskillä on naishenkilö…mies kertoo tulevamme lähetteellä ja ojentaa kela kortin. Naishenkilö pyytää täyttämään esitietolomakkeen??? Mies sanoo, etten saa silmiäni auki, ja kysyy voisiko täyttää lomakkeen puolestani? Nainen vastaa, että potilaan on itse täytettävä lomake. MITÄ MITÄ!!! Nyt alkaa verenpaineenikin nousta, nainen sanoo, etten pääse tiskiä pidemmälle jos en täytä lomaketta. Lopulta naishenkilö suostui kuitenkin siihen, että mies kysyi ja rastitti kaikki kysymykset siinä hänen läsnäollessaan ja minä vastasin. Paras kohta oli se kun lomakkeen täytön jälkeen nainen kysyi: ”Onko aiempia käyntejä”. Tähän mies vastasi että ei ole. Nainen kysyi: Entä rouvalla? No ei ole rouvallakaan. Olo oli kuin hölmölässä. Ajattelin niitä poloisia, jotka uutena vuotena joutuvat pahojen silmävammojen takia ko. paikkaan. Miten käy lomakkeen täyttö heiltä? Onko ns. arkijärjen käyttö täysin unohdettu vai halutaanko potilasta kyykyttää… Lopuksi nainen toteaa, ettei lomaketta ole allekirjoitettu… No kun ei sitä ihmeparantumista tapahtunut tuossa lomakkeen täytön aikanakaan, niin mitä allekirjoitan ja miten allekirjoitan. Mies huokaisee pyytää lomakkeen, laittaa kynän käteeni ja ohjaa kynää ja kättäni siihen kohtaan, johon allekirjoitus pitäisi tulla. Söhrin siihen jotain ja saan kuulla, ettei allekirjoitus ole viivalla…mietin vain, että jos hiirellä olisi matkalaukku…

Pääsin sitten lopultakin (armosta)silmälääkäriin… Hän puudutti silmät ja totesi sarveiskalvon toisesta silmästä vaurioituneen niin pahasti, että hän joutuisi kuorimaan sen pois.Todella rauhallisen ammattitaitoisesti selosti operation kulun ja kysyi haluaisinko nähdä miltä silmä näyttää, kun siihen oli laitettu jotain väriainetta, jotta vamma erottuisi paremmin…sammutti vielä valot.Kun olin ehtinyt peilin eteen niin avot siellä hehkui silmä keltaisenaan ja samassa tunsin lämpimän aallon pyyhkäisevän ylitseni… pyörryin.

Kun heräsin lattialta oli ympärilläni väen tungos ja valotkin olivat päällä. Mies kertoi, että kun hän odotti minua tuossa käytävällä, niin hän oli kuullut valtavan rojahdus ääneen ja arvasi minun pyörtyneen..tämän jälkeen oli lääkäri avannut oven ja huudellut apuja paikalle.

Mitään muuta vammoja ei tuosta tyrmäyksestä tullut, kuin ehkä se nolostuminen. Lääkäri tosin lohdutti ja kertoi monen miehenkin menneen veteläksi silmäänsä katsoessaan.

Käteen tästä käynnistä jäi toimivat silmät ja uusi silmätipparesepti sekä musta lappu silmänpäälle… taas apteekin kautta kotiin…Ja männynoksahan lähti….

Tämän tapahtuman opetus on se, että ne suojalasit on tarkoitettu ja ostettu käyttöön eikä sinne autoltalliin säilöön.

Hauskaa kevät siivousta teille kaikille.

T: Maalarimari

2017-03-17T09:23:53+00:00